"Koska kaikki johtajat eivät kumminkaan vaikuta yhtä tehokkaasti,
niin eroitetaan niissä hyvät ja huonot johtajat.
Nämä johtajain ja epäjohtajain erillaiset ominaisuudet
selittävät myös, mitenkä lasi- tai lakkatanko tulee hierottaessa sähköiseksi
kädessä, jota vastoin metallitanko siinä ei sähköity.
Asia on nimittäin se, että metalli, ollen johtaja, antaa sähkönsä
heti kohta ihmisruumiiseen, joka on johtaja sekin
ja päästää vuorostansa taas sähkön maahan.
Jos siis tahtoo sähköä säilyttää johtajassa kauan aikaa,
niin on se yhdistettävä epäjohtajaan, joka ei päästä sähköä muuanne.
Semmoinen johtaja on silloin isolioitu.
Tavallisimpia isolioitsemisen keinoja
on esineen asettaminen lasikannattimille,
lasilevylle, pihkakerrokselle
sekä ripustaminen silkkinuoraan."
(Luois Thomas: Suuret keksinnöt. Suomeksi sovitteli ja mukaili K. Suomalainen. Valaistu 277:llä kuvalla. Werner Söderström, 1885, s. 318)
sunnuntai 5. lokakuuta 2014
Vesipisarassa
Tässä vesipisarassa ilmaantuu sama muutikko useampia kertoja,
esim. keskestä oikealle päin viidessä kohdassa. Aivan keskessä,
pikkuisen ylempänä keskipistettä, on niin sanottu kyynelikkö,
jota on helppo tuntea pyöreästä ruumiistaan ja haituvaisesta kärsästään.
Varsin erikoinen on keskikohdalla yläosassa oleva auringon muotoinen eläin,
jonka nimi onkin aurinko-elävä. Suuta sillä ei ole, mutta ottaa ravintonsa siten,
että se haituvillaan tarttuu kiinni muihin pieniin eläimiin ja painaa ne saaliinansa sisäänsä.
Sitä paitsi on lukemattomia muita eläviä, jotka kumminkin ovat niin pieniä tahi epäselviä,
ett'ei niitä oikein voi eroittaa.
(Luois Thomas: Suuret keksinnöt. Suomeksi sovitteli ja mukaili K. Suomalainen. Valaistu 277:llä kuvalla. Werner Söderström, 1885, s. 189)
esim. keskestä oikealle päin viidessä kohdassa. Aivan keskessä,
pikkuisen ylempänä keskipistettä, on niin sanottu kyynelikkö,
jota on helppo tuntea pyöreästä ruumiistaan ja haituvaisesta kärsästään.
Varsin erikoinen on keskikohdalla yläosassa oleva auringon muotoinen eläin,
jonka nimi onkin aurinko-elävä. Suuta sillä ei ole, mutta ottaa ravintonsa siten,
että se haituvillaan tarttuu kiinni muihin pieniin eläimiin ja painaa ne saaliinansa sisäänsä.
Sitä paitsi on lukemattomia muita eläviä, jotka kumminkin ovat niin pieniä tahi epäselviä,
ett'ei niitä oikein voi eroittaa.
(Luois Thomas: Suuret keksinnöt. Suomeksi sovitteli ja mukaili K. Suomalainen. Valaistu 277:llä kuvalla. Werner Söderström, 1885, s. 189)
maanantai 11. elokuuta 2014
Runon sijainteja
(Luonto tieteen valossa, II nidos (toim. G. Melander, K.E. Kivirikko, V. Bonsdorff, I.K. Inha), Werner Söderström Osakeyhtiö, 1909, s. 199.)
maanantai 2. kesäkuuta 2014
mielellään runo
(Saukkonen-Haipus-Niemikorpi-Sulkala: Suomen kielen taajuussanasto. WSOY, 1979, s. 66, sanat järj. n:o 1333-1362)
maa sitten ottaa mukaan, uusi päivä sama itse
(Saukkonen-Haipus-Niemikorpi Sulkala: Suomen kielen taajuussanasto. WSOY, 1979, s. 41, sanat järj. n:o 1-53)
perjantai 21. maaliskuuta 2014
Vielä kulttuurin luon tänään, sitten lepään
(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 18. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)
Lisää luomistöitä
(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 21. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)
Luomistöitä
(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 18. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Ja edelleen olen ajatellut kaikkia niitä minuutteja
"Niitten mielestä, jotka osaavat pyyhkiä itsensä,
on kai tällainen seikkaperäinen selonteko pyyhkimisestä tarpeeton.
Minä olen kuitenkin nähnyt
monen sohivan sinne tänne pyyheliinalla
ja siten käyttävän hukkaan monta minuuttia,
tulematta kuitenkaan oikein kuivaksi.
Ja edelleen olen ajatellut kaikkia niitä,
joitten koskaan ei ole tarvinnut pyyhkiä itseään,
sen vuoksi, etteivät he koskaan ole kylpeneet."
(J.P. Müller: Järjestelmäni. 15 minuuttia päivässä terveyden hyväksi. Suomentanut L.T. Heinonen. Otava, 1924, s. 79)
on kai tällainen seikkaperäinen selonteko pyyhkimisestä tarpeeton.
Minä olen kuitenkin nähnyt
monen sohivan sinne tänne pyyheliinalla
ja siten käyttävän hukkaan monta minuuttia,
tulematta kuitenkaan oikein kuivaksi.
Ja edelleen olen ajatellut kaikkia niitä,
joitten koskaan ei ole tarvinnut pyyhkiä itseään,
sen vuoksi, etteivät he koskaan ole kylpeneet."
(J.P. Müller: Järjestelmäni. 15 minuuttia päivässä terveyden hyväksi. Suomentanut L.T. Heinonen. Otava, 1924, s. 79)
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Luurankoisten leikkelyleikki etehisessä
"Etehiseen kuuluu laajennus, jossa on pieni, valkoinen kuuloluu,
otolithus. Etehisestä, joka kaariputkineen muodostaa sokkelon ylemmän,
taemman osan, pars superior, on säkkietehiskäytävää,
canalis sacculo-utricularis, vastaavalla kuroutumalla erottunut
sokkelon toinen laajennus, sen alempi etuosa, pars inferior,
säkkinen, sacculus, jossa on suuri, hammasreunainen kuuloluu."
(A.J. Siltala ja Gunnar Ekman: Luurankoisten rakenne leikkelyharjoitusten perustalla I. Otava, 1910, s. 21)
otolithus. Etehisestä, joka kaariputkineen muodostaa sokkelon ylemmän,
taemman osan, pars superior, on säkkietehiskäytävää,
canalis sacculo-utricularis, vastaavalla kuroutumalla erottunut
sokkelon toinen laajennus, sen alempi etuosa, pars inferior,
säkkinen, sacculus, jossa on suuri, hammasreunainen kuuloluu."
(A.J. Siltala ja Gunnar Ekman: Luurankoisten rakenne leikkelyharjoitusten perustalla I. Otava, 1910, s. 21)
Aallokko
Matkoilla ei ole aikaa puhdistaa pääkalloja ja luurangonosia.
Erittäin tarkoituksenmukainen raatojen mädättämiseen
on hienosta rautalankaverkosta tehty,
kannella suljettava häkki,
jonka voi upottaa veteen kokonaan.
Siinä aallokko huuhtelee luita yhtenään,
eikä niiden puhdistamisesta ole mitään vaivaa.
(K.E. Kivirikko: Eläinten täyttäminen ja säilyttäminen. Käytännöllisiä ohjeita etenkin lintujen ja pikku-imettäväisten täyttämisessä, pesien ja munien keräämisessä ja säilyttämisessä sekä luurankojen valmistamisessa. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1924, s. 106, 107)
Erittäin tarkoituksenmukainen raatojen mädättämiseen
on hienosta rautalankaverkosta tehty,
kannella suljettava häkki,
jonka voi upottaa veteen kokonaan.
Siinä aallokko huuhtelee luita yhtenään,
eikä niiden puhdistamisesta ole mitään vaivaa.
(K.E. Kivirikko: Eläinten täyttäminen ja säilyttäminen. Käytännöllisiä ohjeita etenkin lintujen ja pikku-imettäväisten täyttämisessä, pesien ja munien keräämisessä ja säilyttämisessä sekä luurankojen valmistamisessa. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1924, s. 106, 107)
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
maanantai 27. tammikuuta 2014
Pilventapaisia kohti
"Pahvista leikattu nivelnukke
otti avaroissa hameissaan muutamia tanssiaskeleita
pikku näyttämöllä, kunnes se yht'äkkiä
nuorista nykäisemällä käännettiin ylösalaisin kuvailemaan ilmapalloa,
joka kohosi pilventapaisia kohti
ja katosi viimein näkyvistä katon läpi vedettynä.
Tai kaatui miesnukke,
joka oli suorassa astunut näyttämölle
sivuverhojen kätköistä, äkkiä maahan
noustakseen taas pystyyn porsaan hahmossa
ja poistuakseen lavalta nelin jaloin."
(Yrjö Hirn: Leikkiä ja taidetta. Suomentanut J.V. Lehtonen. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1918, s. 149)
otti avaroissa hameissaan muutamia tanssiaskeleita
pikku näyttämöllä, kunnes se yht'äkkiä
nuorista nykäisemällä käännettiin ylösalaisin kuvailemaan ilmapalloa,
joka kohosi pilventapaisia kohti
ja katosi viimein näkyvistä katon läpi vedettynä.
Tai kaatui miesnukke,
joka oli suorassa astunut näyttämölle
sivuverhojen kätköistä, äkkiä maahan
noustakseen taas pystyyn porsaan hahmossa
ja poistuakseen lavalta nelin jaloin."
(Yrjö Hirn: Leikkiä ja taidetta. Suomentanut J.V. Lehtonen. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1918, s. 149)
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Kirsi kirren kirttä
Mitä syvemmällä ja vetisempi kirsi on, sen parempi
uittajalle. Kirsi sulaa maasta hitaasti ja siitä valuu vettä
uittoväyliin vielä kauan kevättulvan jälkeenkin.
Jos taas maa on syksyllä kauemmin paljaana,
niin kirsi tunkeutuu syvälle maahan
ja sitoo siinä olevan kosteuden.
(Arvi Oksala: Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet. Werner Söderström, 1926, s. 12)
uittajalle. Kirsi sulaa maasta hitaasti ja siitä valuu vettä
uittoväyliin vielä kauan kevättulvan jälkeenkin.
Jos taas maa on syksyllä kauemmin paljaana,
niin kirsi tunkeutuu syvälle maahan
ja sitoo siinä olevan kosteuden.
(Arvi Oksala: Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet. Werner Söderström, 1926, s. 12)
lauantai 11. tammikuuta 2014
Lukuohjeita
(O.M. Reuter: Eläinten ja kasvien keskinäiset suhteet. Suomentanut A.B., Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa. Werner Söderström, 1895, s. 118)
torstai 9. tammikuuta 2014
Merenpinnan lukeminen
(Pohjoisnavalta päiväntasaajalle. Helppotajuisia esitelmiä. Pitänyt Toht. A.E. Brehm. Suomensi Aatto S. Kuvat etevien piirtäjäin tekemät. Werner Söderström, 1891, s. 19)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)